Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen urheilijarahastoon siirrettävien varojen enimmäismäärän korottamisesta 200.000 euroon vuodessa. Kuten aiemminkin, varoja voi kuitenkin siirtää enintään 50 prosenttia urheilutulojen bruttomäärästä. Lisäksi vähintään vuoden kestänyt työttömyys lisättiin erityiseksi syyksi, jonka perusteella rahastoituja varoja voi nostaa suunniteltua nopeammin. Eduskuntakäsittelyssä rahastoon siirrettyjen varojen tulouttamisen enimmäisaika pidennettiin 15 vuoteen ja erityisten syiden tilanteessa lisättiin mahdollisuus tulouttaa varat tasaeristä poiketen. Uudet säännökset tulivat voimaan vuoden 2021 alusta.

Urheilutulon jaksottamista koskevat säännökset otettiin tuloverolakiin alun perin vuonna 1999. Säännösten mukaan urheilija voi urheilu-uransa jälkeistä aikaa silmällä pitäen siirtää urheilijarahastoon verotta osan urheilemisesta saamistaan tuloista. Rahastoon siirretyt varat purkautuvat ja tulevat verotetuiksi urheilu-uran päättymisen jälkeen. Alun perin tuloutusaika oli vähintään viisi ja enintään kymmenen vuotta. Alkuperäisten säännösten mukaan rahastoon oli mahdollista siirtää enintään 20 prosenttia urheilemisesta kotimaassa saatujen tulojen bruttomäärästä. Lisäksi siirron enimmäismäärä oli vuotta kohti 25.000 euroa.

Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen muutoksen myötä rahastoon siirrettävien varojen enimmäismäärä nostettiin 30 prosenttiin ja 50.000 euroon vuodessa. Lisäksi säädettiin mahdollisuus erityisestä syystä tulouttaa rahastossa olevat varat nopeammin kuin viidessä vuodessa. Esimerkkinä erityisestä syystä mainittiin työkyvyttömyys. Vuoden 2007 alusta tuli puolestaan voimaan muutos, jonka jälkeen myös ulkomailta saatuja urheilutuloja on ollut mahdollista rahastoida.

Seuraava muutos rahastoitaviin määriin tuli voimaan vuoden 2009 alussa. Tuolloin enimmäismäärä nostettiin 50 prosenttiin bruttotuloista ja 100.000 euroon vuodessa. Lisäksi rahastossa olevien varojen tuloutumisen vähimmäisaika lyhennettiin eduskuntakäsittelyssä kahdeksi vuodeksi.

Hallituksen muutosesitys 2020 ja sen eduskuntakäsittely

Hallituksen viimevuotisessa esityksessä ehdotettiin, että urheilutulosta voitaisiin jatkossa siirtää verovapaasti urheilijarahastoon enintään 200.000 euroa vuodessa. Lisäksi vähintään vuoden kestänyt työttömyys ehdotettiin lisättäväksi erityiseksi syyksi, jonka perusteella rahastoituja varoja voisi nostaa suunniteltua nopeammin. Esityksen perustelujen mukaan tavoitteena on, että menestyvät mutta vain verrattain lyhyen aikaa hyvin ansaitsevat urheilijat voisivat nykyistä paremmin varautua urheilu-uran jälkeiseen aikaan. Lisäksi esityksellä pyritään osaltaan tukemaan hyvin menestyvien urheilijoiden pysymistä Suomessa.

Hallituksen esitystä käsiteltiin eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa. Asiantuntijoiden kuulemisessa muutoksia kannatettiin laajasti. Osa asiantuntijoista katsoi, että rahastoitavan määrän tulisi olla vielä ehdotettuakin korkeampi ja että varojen tulouttamisen enimmäisajan tulisi olla kymmentä vuotta pidempi. Valiokunta yhtyi asiantuntijakuulemisessa esitettyyn huoleen siitä, että urheilijarahaston tulisi aiempaa joustavammin turvata urheilijan taloudellinen toimeentulo urheilijauran jälkeen. Tällä perusteella valiokunta ehdotti, että urheilijarahastoon siirretyt varat voi tulouttaa enintään 15 vuoden aikana.

Valiokunta myös korosti, että rahastoitujen varojen nostaminen suunniteltua nopeammin on mahdollista erityisestä syystä. Laissa mainittujen esimerkkien eli työkyvyttömyyden ja yli vuoden kestäneen työttömyyden lisäksi erityisenä syynä voidaan valiokunnan mielestä pitää vastaavia muutoksia, kuten opinnoissa tai työllistymisessä tapahtuneita olennaisia muutoksia. Säännöstä tulisikin valiokunnan käsityksen mukaan tulkita joustavasti ja sen tavoitteet huomioiden. Valiokunta myös ehdotti, että erityisten syiden tilanteessa rahastoon siirretyt varat voisi tulouttaa tasaeristä poiketen.

Valiokunta kiinnitti huomiota myös urheilijoiden sosiaaliturvan haasteisiin ja piti tärkeänä, että lainsäädäntötoimet tukevat urheilijoiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa niin yksilö- ja joukkueurheilijoiden kuin sukupuoltenkin välillä. Valiokunnan mielestä urheilijoiden sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset vaativat nykyistä laajempaa huomiota ja laaja-alaista arviointia.

Eduskunta hyväksyi muutokset valiokunnan ehdottamassa muodossa. Niinpä vuoden 2021 alusta lukien urheilutulosta voi siirtää verovapaasti urheilijarahastoon enintään 50 prosenttia bruttotuloista ja samalla enintään 200.000 euroa vuodessa. Varat tuloutuvat urheilijauran päättymistä seuraavien vähintään kahden ja enintään 15 vuoden aikana siten, että kunakin verovuonna tuloutuu tuloutumisvuosien lukumäärää vastaava osuus rahastossa uran päättyessä olleesta määrästä. Erityisestä syystä, kuten työkyvyttömyyden tai vähintään vuoden kestäneen työttömyyden vuoksi, varat voidaan tulouttaa myös nopeammin ja tasaeristä poiketen. Rahastoon tuloutumisaikana kertynyt tuotto katsotaan viimeistä tuloutumisvuotta seuraavan verovuoden tuloksi. Rahastosta tuloutuvat varat ovat kokonaisuudessaan veronalaista ansiotuloa.
____________________________________________________
Kirjoittaja:  Heikki Mäkinen
Kirjoitettu:  4.3.2021