Tässä artikkelissa selvitetään, kuka voi agenttitoimintaa koskevien sääntöjen ja ohjeiden mukaan olla jääkiekkoagentin päämies eli keneltä agentti voi ottaa vastaan toimeksiantoja. Tarkastelun kohteena ovat myös tietyt toimeksiantosuhteesta seuraavat agentin velvollisuudet erityisesti hyvän agenttitavan asettamien vaatimusten valossa. Lisäksi tarkastelun kohteena ovat tietyt ristiriitatilanteet, joita saattaa syntyä agentin ottaessa vastaan toimeksiantoja jääkiekon piirissä toimivilta eri tahoilta.

Agenttijärjestelmä
Agenttitoiminnan selkiyttämiseksi ja kehittämiseksi SJRY, SJL, SM-liiga sekä Urheiluagentit loivat vuonna 1998 agenttien pätevyyden toteamis- ja rekisteröintijärjestelmän. Järjestelmän perustamista koskevassa sopimuksessa tarkoitetaan agentilla henkilöä, joka toimii jääkiekon piirissä pelaajan toimeksiannosta tämän edustajana pelaajasopimusta koskevissa neuvotteluissa. Sen sijaan agentin muu toiminta pelaajan tai seuran edustajana ei kuulu perustamissopimuksen piiriin.
Selvää tietysti on, että jääkiekkoagentti saa toimeksiantoja pelaajilta. Agenttien päätehtävänä nimenomaan onkin pelaajien edustaminen pelaajasopimusta koskevissa neuvotteluissa ja tässä tarkoituksessa agentit tarjoavat palveluksiaan pelaajille.
Pelaajan ottaessa agentin edustamaan itseään osapuolet solmivat agenttisopimuksen. Rekisteröity jääkiekkoagentti on aina velvollinen tekemään agenttisopimukset kirjallisina. Agenttitoiminnan arviointilautakunta on hyväksynyt agenttisopimuksia koskevan mallin. Tämän sopimusmallin ehtojen mukaan pelaaja antaa agentin tehtäväksi edustaa, neuvotella ja avustaa pelaajaa häntä koskevissa pelaajasopimus- ja palkkaneuvotteluissa sekä muissa pelaajasopimusta koskevissa asioissa.
Pelaaja ja agentti voivat sopia, että agentti hoitaa pelaajan puolesta myös muita kuin pelaajasopimusta koskevia tehtäviä. Tällaiset muut tehtävät eivät kuitenkaan kuulu agenttien pätevyyden toteamis- ja rekisteröintijärjestelmän piiriin eikä tällaisia tehtäviä varten ole laadittu sopimusmalliakaan.
Agentti voi ottaa vastaan toimeksiantoja myös muilta jääkiekon piirissä toimivilta tahoilta. Eräät agentit hoitavatkin esimerkiksi valmentajien asioita. Mikään ei sinänsä estä myöskään sitä, että agentti ottaisi vastaan toimeksiantoja jääkiekkoseuroiltakin. Tällaiset muita kuin pelaajia koskevat toimeksiantosuhteet jäävät kuitenkin aina agenttien pätevyyden toteamis- ja rekisteröintijärjestelmän ulkopuolelle.

Tapaohjeet
Rekisteröityjen jääkiekkoagenttien toimintaa valvova agenttitoiminnan arviointilautakunta on vahvistanut agenttitoiminnan tapaohjeet lokakuussa 2000.
Agenttitoiminnan tapaohjeet luovat alalle pelisäännöt, joista hyötyvät kaikki jääkiekkoilun piirissä toimivat tahot. Koska tapaohjeet ilmentävät sitä, mitä alalla pidetään hyvän tavan mukaisena, voidaan tapaohjeiden katsoa koskevan agenttien kaikkea toimintaa. Tapaohjeet koskevat siten paitsi agentin toimintaa hänen asiakkainaan olevien pelaajien pelaajasopimuksia koskevissa asioissa, myös agentin toimintaa pelaajia koskevissa muissa asioissa sekä myöskin agentin mahdollista toimintaa muiden tahojen kuin pelaajien edustajana.
Agenttitoiminnan tapaohjeiden pohjana on käytetty Suomen Asianajajaliiton hyväksymiä hyvää asianajotapaa koskevia ohjeita. Tämän vuoksi hyvän agenttitavan tulkintaan voidaan saada apua myös hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden tulkinnasta.

Agentin velvollisuuksia toimeksiannon hoitamisessa
Riippumatta siitä, antaako pelaaja agentin tehtäväksi ainoastaan pelaajasopimustaan koskevat asiansa vai muitakin asioitaan koskevia tehtäviä, on pelaaja aina se taho, joka tässä toimeksiantosuhteessa on päämies. Agentti siis suorittaa tehtäviään pelaajan puolesta ja edustaa tehtäviään suorittaessaan pelaajaa.
Agenttitoiminnan tapaohjeiden nojalla agentin on parhaan kykynsä mukaan valvottava päämiehensä oikeutta ja etua. Agenttien pätevyyden toteamis- ja rekisteröintijärjestelmää koskevan sopimuksen mukaan agentin on myös toimittava urheilullisesti ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla.
Agenttisopimusmalliin on myös kirjattu sopimusehdoksi, että agentti on velvollinen parhaan kykynsä mukaan edustamaan pelaajaa neuvoteltaessa pelaajan eduista, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä muutoinkin toimimaan pelaajan edun mukaisesti kaikissa agenttisopimuksen kohteena olevissa asioissa.
Mainitut määräykset ja ehdot osoittavat selvästi, että agentin tulee kaikessa toiminnassaan valvoa päämiehensä oikeutta ja etua parhaalla mahdollisella tavalla. Minkään muun tahon oikeuksien ja etujen valvominen ei kuulu agentin tehtäviin eikä toimeksiantosuhteen sisältöön. Agenttitoiminnan tapaohjeissa on lisäksi todettu, että agentti ei saa sallia omien etujensa vaikuttavan agenttitehtävän hoitamiseen.
Selvää tietysti on, että niin agenttitoiminnassa kuin kaikessa muussakin toiminnassa on noudatettava lakia. Tämä on todettu myös agenttien pätevyyden toteamis- ja rekisteröintijärjestelmää koskevassa sopimuksessa sekä agenttitoiminnan tapaohjeissakin. Agentti ei siis ole päämiehensä oikeuksia ja etuja valvoessaan velvollinen eikä oikeutettu rikkomaan lakia. Agenttitoiminnan tapaohjeiden mukaan agentin tulee rehellisesti, luottamuksellisesti ja tunnollisesti täyttää kaikki hänelle uskotut tehtävät. Agentin tulee myös esiintyä asiallisesti ja moitteettomasti ja välttää kaikkea mikä saattaa vähentää luottamusta agenttien ammattikuntaa kohtaan.

Mahdollisia ristiriitatilanteita
Hyvää asianajajatapaa koskevien ehtojen mukaan asianajaja on velvollinen torjumaan toimeksiannon, jos hänellä samassa asiassa tai muussa toimeksiantoon liittyvässä asiassa on henkilökohtaista tai taloudellista etua, joka on ristiriidassa toimeksiantajan edun kanssa, taikka mikäli asianajaja on aikaisemmin neuvotellut vastapuolen kanssa taikka muutoin avustanut vastapuolta samassa tai muussa asiassa, jossa tietoon tulleilla seikoilla saattaa olla merkitystä tarjotun tehtävän hoitamiselle. Kyseistä hyvää asianajajatapaa koskevien ehtojen kohtaa ei ole otettu hyvää agenttitapaa koskeviin ohjeisiin. Tästä ei kuitenkaan voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että agentti voisi olla toimeksiantosuhteessa samalla kertaa sekä seuraan että seurassa pelaavaan pelaajaan. Hyvää agenttitapaa koskevien ehtojenkin mukaan agentin on torjuttava tehtävä, jos on olemassa jokin seikka, joka estää agenttia vapaana sivuvaikutteista tai asian edellyttämällä joutuisuudella ja tarmolla valvomasta toimeksiantajansa etuja.
Agentti ei voi milloinkaan olla pelaajan toimeksiantoa hoitaessaan toimeksiantosuhteessa vastapuolen eli pelaajan edustaman seuran kanssa. Mikäli näin olisi, ei agentti voisi yhtä aikaa valvoa kummankin päämiehensä etuja. Selvää on, että seuran ja pelaajan intressit esimerkiksi pelaajalle maksettavien etujen osalta eivät ole yhteneväisiä. Tällöin agentti joutuisi väistämättä luopumaan jommankumman päämiehensä etujen valvomisesta.
Hyväksyttävänä ei voida myöskään pitää sitä, että agentti on toimeksiantosuhteessa samaa seuraa edustavan valmentajan ja pelaajan kanssa. Vaikka valmentajat yleensä ovatkin työsuhteessa seuraan, on heillä käytännössä varsin suuri valta seuraa koskevien asioiden ja esimerkiksi pelaajavalintojen päättämisessä. Ollessaan toimeksiantosuhteessa valmentajaan ei agentti enää pystyisikään valvomaan seuraan pyrkivän tai siellä olevan pelaaja-asiakkaansa etua ja oikeutta parhaalla mahdollisella tavalla.
Seurat tiedustelevat usein agenteilta mahdollisia vapaana olevia pelaajia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että seuran ja agentin välille syntyisi heti toimeksiantosuhde. Agentti voi siis vapaasti tarjota edustamiaan pelaajia tällaiseenkin seuraan. Jos sen sijaan seuran ja agentin välillä sovitaan siitä, että agentti etsii seuralle sen asettamat kriteerit täyttävän pelaajan, muuttuu tilanne toisenlaiseksi. Seuran ja agentin välillä on tällöin toimeksiantosuhde, eikä agentti voi enää tämän jälkeen olla toimeksiantosuhteessa pelaajaan, jota hän seuralle tarjoaa.
Hyvää asianajajatapaa koskevien ehtojen mukaan asianajaja saa avustaa sopimuksen teossa kahta tai useampaa henkilöä, milloin kaikki pyytävät häntä antamaan apuaan. Asianajaja on tällöin velvollinen ottamaan huomioon kaikkien toimeksiantajien edut yhtäläisesti eikä hänen ole lupa avustaa ketään heistä asiasta myöhemmin ehkä syntyvässä riidassa. Tätäkään hyvää asianajajatapaa koskevien ehtojen kohtaa ei ole otettu hyvää agenttitapaa koskeviin ohjeisiin, mutta siitä huolimatta tilannetta ei voida agenttitoiminnan kannalta tulkita toisin.
Sinänsä tietty seura ja pelaaja voivat myös yhdessä pyytää agenttia avustamaan heitä pelaajasopimuksen tekemisessä. Tällaisessa tilanteessa agentin tulee ottaa huomioon kummankin osapuolen edut eikä hän voi enää myöhemmin avustaa kumpaakaan osapuolta mahdollisessa pelaajasopimusta koskevassa riidassa. Käytännössä tällaisia toimeksiantosuhteita ei kuitenkaan juurikaan esiinny.
Yleisillä säännöillä on mahdotonta määritellä sitä, milloin tietyn seuran tai valmentajan antama aikaisempi toimeksianto estää agenttia vielä myöhemminkin tarjoamasta edustamiaan pelaajia kyseiseen seuraan. Kun agentin tulee aina toimia eettisesti hyväksyttävällä tavalla, tulee tämä raja asettaa mielestäni varsin korkealle. Mitä enemmän agentti on aikaisemman toimeksiannon perusteella saanut tietää seuran oloista, sitä kauemmin agentin on pidättäydyttävä sellaisista toimeksiannoista, joissa hänen tulisi valvoa seuran palveluksessa olevan pelaajan etua ja oikeutta.

Pitäisikö agentteja kieltää ottamasta toimeksiantoja muilta kuin pelaajilta ?
NHL:ssä voimassa olevien agenttitoiminnan määräysten mukaan agentti ei saa milloinkaan edustaa seuroja tai olla palvelussuhteessa seuraan. Toimeksiannon vastaanottaminen seuralta on siten aina kiellettyä. Myöskin valmentajien, kykyjenetsijöiden ja seurojen palveluksessa olevien muidenkin henkilöiden edustaminen on aina kiellettyä.
Agenttitoiminnan selkiyttämisen ja uskottavuuden kannalta voisi Suomessakin olla syytä pohtia yhtä kategorisen kiellon asettamista kuin NHL:ssä. Agentit voisivat tällöin ottaa vastaan toimeksiantoja ainoastaan pelaajilta, mutta seurojen tai valmentajien edustaminen olisi kiellettyä. Hyvällä syyllä voidaankin kysyä, voiko sellainen agentti joka välillä toimii jonkin seuran tai valmentajan toimeksiannosta, parhaalla mahdollisella tavalla valvoa pelaaja-asiakkaansa etuja ja oikeuksia tällaista seuraa vastaan.
____________________________________________________
Kirjoittaja:  Heikki Mäkinen
Kirjoitettu:  6.10.2003

Lisäys  1.10.2005
Uudet agenttisäännöt ja tapaohjeet astuivat voimaan 1.10.2005. Uudessa järjestelmässä kaikilta jääkiekkoagenteilta edellytetään rekisteröitymistä. Uusissa agenttisäännöissä on nimenomaisesti kielletty agentteja vastaanottamasta toimeksiantoja seuroilta tai niiden palveluksessa olevilta valmentajilta tai muilta toimihenkilöiltä. Agentin riippumattomuuteen on muutoinkin kiinnitetty erityistä huomiota. Mikäli määräysten vastaista toimintaa edelleen esiintyy, on siitä syytä ilmoittaa pelaajayhdistyksen toimistoon.
Heikki Mäkinen