Suomessa on viime aikoina käyty keskustelua siitä, ketä tai mitä tahoa jääkiekkoagentti voi palveluksistaan laskuttaa. Ilmeisesti eräät agentit ovat ottaneet tavaksi laskuttaa palveluksistaan edustamiensa pelaajien sijasta jääkiekkoseuroja. Lisäksi seura on ainakin joissakin tapauksissa vähentänyt agentille maksamansa nettopalkkion pelaajalle maksettavasta palkasta.
Tässä artikkelissa selvitetään, kenelle tai mille taholle agentin tulee agenttitoimintaa koskevien sääntöjen ja ohjeiden mukaan laskunsa osoittaa ja kuka voi olla laskun maksaja. Tähän artikkeliin liittyy läheisesti myös aikaisemmin julkaistu artikkeli Hyvä agenttitapa – kuka onkaan agentin päämies?

Agenttipalvelut arvonlisäverolain kannalta
Arvonlisäverolain säännösten nojalla myös agenttipalvelut kuuluvat arvonlisäverotuksen piiriin eli agentin laskuun sisältyy arvonlisäveroa 22 % nettopalkkion määrästä laskettuna. Agentti on velvollinen tilittämään laskuttamansa arvonlisäverot valtiolle.
Arvonlisävero on luonteeltaan kulutusvero eli tavaran tai palvelun lopullinen käyttäjä maksaa tuotteeseen sisältyvän arvonlisäveron. Mikäli tavaran tai palvelun käyttäjä harjoittaa myös itse arvonlisäverotuksen alaista toimintaa, saa se vähentää kyseisen arvonlisäveron omasta toiminnastaan maksettavasta arvonlisäverosta.
Kun pelaaja käyttää agentin palveluksia ja maksaa agentin laskun, on pelaaja arvonlisäverolain kannalta agenttipalvelun loppukäyttäjä. Koska pelaaminen ei ole arvonlisäverolain alaista liiketoimintaa, jää agentin palkkioon sisältyvä arvonlisävero pelaajan maksettavaksi.

Verosuunnittelua vai veronkiertoa
Jotta arvonlisäverot eivät jäisi pelaajien maksettavaksi, ovat eräät agentit ilmeisesti ottaneet tavaksi laskuttaa palveluksistaan jääkiekkoseuroja. Koska seurat harjoittavat arvonlisäverolain alaista liiketoimintaa, ne vähentävät laskuun sisältyvän arvonlisäveron omasta toiminnastaan maksettavasta verosta. Lisäksi agentin nettopalkkio on ainakin joissakin tapauksissa vähennetty seuran pelaajalle maksamasta brutto- tai nettopalkasta.
Sinänsä on täysin selvää, että agentti voi osoittaa palveluksiaan koskevan laskun vain toimeksiantajansa maksettavaksi. Vaikka agenttitoiminnan säännöissä tai ohjeissa ei ole asiasta nimenomaista mainintaa, ei tästä voi tehdä johtopäätöstä että päinvastainen menettely olisi järjestelmän kannalta sallittu. Jalkapallon puolella on agenttitoiminnan säännöissä selvä maininta siitä, että agentin palkkion voi maksaa ainoastaan agentin asiakas (eli toimeksiantaja).
Järjestelmä, jossa agentti laskuttaa pelaaja-asiakkaalleen suorittamasta palvelusta arvonlisäverovähennyksen takia jääkiekkoseuraa, on selvästi veronkiertoa. Mikäli toimeksiantosuhde on pelaajan ja agentin välinen, ei laskutusjärjestelyssä ole mitään muuta syytä kuin arvonlisäveron vähennysoikeuden hyväksikäyttäminen. Koska vähennykseen ei ole todelliseen toimeksiantosuhteeseen pohjautuvaa perustetta, tullaan tällaiset vähennykset seurojen verotarkastuksissa poistamaan ja maksuunpanemaan korotuksineen.
Lisäksi menettely, jossa jääkiekkoseura vähentää agentin palkkion pelaajan bruttopalkasta, on sekin veronkiertoa sillä tällaisessa tapauksessa normaalin palkanmaksun tuloverotus jää toimittamatta. Seurojen verotarkastuksissa toimittamatta jätetyt ennakonpidätykset voivat tulla maksuunpannuiksi korotuksineen ja myös pelaajien tuloverotuksessa voi tulla jälkiveroja ja veronkorotuksia.
Järjestelmää ei luonnollisestikaan muuta hyväksyttäväksi se, että agentti laskuttaa palkkionsa jääkiekkoseuralta konsulttipalkkiona tai jollakin muulla nimellä. Itse asiassa tilanne voi tällöin olla vielä pahempikin, koska lasku tietoisesti kirjoitetaan olosuhteita vastaamattomaan muotoon. Tällöin jopa rikoslakiin sisältyvien verorikossäännösten soveltuminen saattaa olla varsin lähellä. Verotarkastustilanteessa seuran ja agentin tulisi joka tapauksessa sanktioilta välttyäkseen pystyä osoittamaan todellisen toimeksiannon olemassaolo ja sisältö sekä mitä työtä agentti on toimeksiannon täyttämiseksi tehnyt.
Tilanne on toinen, mikäli jääkiekkoseura on antanut agentille toimeksiannon sopivan pelaajan löytämiseksi. Tällöin agentin tuleekin laskuttaa seuraa ja seuralla on myös oikeus vähentää laskuun sisältyvä arvonlisävero, mutta seuralla ei luonnollisestikaan ole enää mitään perustetta vähentää agentin nettopalkkiota pelaajan palkasta. Tällaisessa tilanteessa agentilla ei myöskään voi olla agenttisopimusta kyseisen pelaajan kanssa, koska agentti ei voi milloinkaan olla pelaajan toimeksiantoa hoitaessaan toimeksiantosuhteessa myös pelaajan edustaman seuran kanssa. Mikäli näin olisi, ei agentti voisi yhtä aikaa valvoa kummankin päämiehensä etuja.

Tapaohjeet ja agentin velvollisuudet
Agenttitoiminnan tapaohjeiden nojalla agentin on parhaan kykynsä mukaan valvottava päämiehensä oikeutta ja etua. Agenttien pätevyyden toteamis- ja rekisteröintijärjestelmää koskevan sopimuksen mukaan agentin on myös toimittava urheilullisesti ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla.
Selvää tietysti on, että niin agenttitoiminnassa kuin kaikessa muussakin toiminnassa on noudatettava lakia. Tämä on todettu myös agenttien pätevyyden toteamis- ja rekisteröintijärjestelmää koskevassa sopimuksessa sekä agenttitoiminnan tapaohjeissakin. Agentti ei siis ole päämiehensä oikeuksia ja etuja valvoessaan velvollinen eikä oikeutettu rikkomaan lakia. Agenttitoiminnan tapaohjeiden mukaan agentin tulee rehellisesti, luottamuksellisesti ja tunnollisesti täyttää kaikki hänelle uskotut tehtävät. Agentin tulee myös esiintyä asiallisesti ja moitteettomasti ja välttää kaikkea mikä saattaa vähentää luottamusta agenttien ammattikuntaa kohtaan.
Veronkiertoon tähtäävää järjestelyä ei varmasti voida pitää tapaohjeiden mukaisena rehellisenä ja eettisesti hyväksyttävänä toimintana ja lisäksi tällainen menettely on selvästi omiaan vähentämään luottamusta agenttien ammattikuntaa kohtaan. Agenttitoiminnan arviointilautakunnan tuleekin puuttua tilanteeseen antamalla tällaiselle agentille huomautus ja rikkeen toistuessa poistaa agentti rekisteristä.

Hyväksyttävä menettely pelaajan kannalta
Edellä sanotun perusteella on selvää, että agentin tulee aina osoittaa lasku toimeksiantajansa maksettavaksi. Normaalisti  tämä tarkoittaa sitä, että lasku on osoitettava pelaajalle. Pelaaja siis maksaa agenttinsa palkkion ja myös siihen sisältyvän arvonlisäveron. Pelaaja saa kuitenkin omassa tuloverotuksessaan vähentää maksamansa agenttipalkkion ja siihen sisältyvän arvonlisäveron tulonhankkimismenonaan.
Pelaaja ja seura voivat toki sopia myös siitä, että seura maksaa agenttipalkkion pelaajan puolesta. Tällöin seura ei kuitenkaan saa tehdä arvonlisäverovähennystä. Lisäksi seuran tulee vähentää agenttipalkkio pelaajalle maksettavasta nettopalkasta. Tällöin seura vain lainaa pelaajalle agenttipalkkion maksamiseen tarvittavat varat ja perii ne takaisin pelaajan nettopalkasta.
Pelaajan kannalta agenttipalkkion maksaminen ei ole kohtuutonta. Pelaajahan saa myös hyödyn agentin käyttämisestä. Mikäli agenttien ylipäätään sallitaan edustavan sekä pelaajia että jääkiekkoseuroja, syntyy väistämättä ristiriitatilanteita, jotka ovat paljon suurempi riski agenttitoiminnan tehokkuudelle ja uskottavuudelle kuin arvonlisäverosta aiheutuva lisärasitus pelaajille. Hyvällä syyllä voidaankin kysyä, voiko sellainen agentti jolle seura maksaa palkkion, parhaalla mahdollisella tavalla valvoa pelaaja-asiakkaansa etuja ja oikeuksia tällaista seuraa vastaan.
NHL:n agenttijärjestelmässä on nimenomaisesti määrätty, että agentti ei saa ottaa vastaan tai hyväksyä seuroilta palkkioita, provisioita, rahaa tai mitään muutakaan millä on arvoa. Vaikka meillä ei agenttitoiminnan tapaohjeissa olekaan vastaavaa määräystä, ei tilannetta voida tulkita toisin tilanteessa jossa toimeksiantosuhde on pelaajan ja agentin välinen. Selvyyden vuoksi vastaavan määräyksen lisääminen tapaohjeisiin olisi myös meillä varsin perusteltua.
____________________________________________________
Kirjoittaja:  Heikki Mäkinen
Kirjoitettu:  30.12.2003

Lisäys  1.10.2005
Uudet agenttisäännöt ja tapaohjeet astuivat voimaan 1.10.2005. Uudessa järjestelmässä kaikilta jääkiekkoagenteilta edellytetään rekisteröitymistä. Uusissa agenttisäännöissä on nimenomaisesti kielletty agentteja vastaanottamasta toimeksiantoja seuroilta. Lisäksi uusissa tapaohjeissa on nimenomaisesti mainittu, että agentin tulee asettaa laskunsa pelaajan maksettavaksi ja että agentti ei saa laskuttaa seuroja eikä muutoinkaan ottaa seuroilta vastaan rahaa tai rahanarvoista etua. Mikäli näiden määräysten vastaista toimintaa edelleen esiintyy, on siitä syytä ilmoittaa pelaajayhdistyksen toimistoon.
Uusissa tapaohjeissa on selvyyden vuoksi todettu, että seura voi pelaajan pyynnöstä tilittää agentille pelaajan maksettavaksi kuuluvan agenttipalkkion ja vähentää sen pelaajille maksettavista eristä. Tällöinkin siis agentti laskuttaa pelaajaa ja seura maksaa laskun pelaajan puolesta sekä perii vastaavan määrän pelaajalle maksettavista palkoista. Seura ei kuitenkaan voi vähentää laskuun siältyvää arvonlisäveroa.
Heikki Mäkinen