Agenttitoiminnan arviointilautakunta on vahvistanut agenttitoiminnan tapaohjeet lokakuussa 2000. Kaikki rekisteröidyt jääkiekkoagentit ovat velvollisia noudattamaan tapaohjeita. Agenttitoiminnan arviointilautakunta myös valvoo rekisteröityjen agenttien toimintaa ja se voi poistaa rekisteristä sellaiset agentit, jotka eivät noudata velvollisuuksiaan. Lievemmissä tapauksissa arviointilautakunta voi antaa agentille huomautuksen.
SJRY, SM-liiga ja SJL suosittelevat pelaajille ja seuroille ainoastaan rekisteröityjen jääkiekkoagenttien käyttämistä. Suositus ei kuitenkaan ole saanut ansaitsemaansa huomiota. Kaikki Suomessa toimivat jääkiekkoagentit eivät syystä tai toisesta ole halunneet rekisteröityä. Tilanne on ongelmallinen, koska rekisteröimättömillä agenteilla ei ole vastaavaa valvontaa kuin rekisteröidyillä agenteilla. Kun rekisteröimättömät agentit eivät myöskään ole sidottuja agenttitoiminnan tapaohjeisiin, ei velvollisuuksien rikkomisesta seuraava agenttirekisteristä poistaminen ole ollut kaikille rekisteröidyillekään agenteille riittävä tehoste tapaohjeiden noudattamiseen.
Ainoa keino saada agenttijärjestelmä ja agenttien valvonta tehokkaaksi, on jääkiekkoseurojen sitoutuminen neuvottelemaan vain rekisteröityjen agenttien kanssa. Tällöin tapaohjeiden rikkomisesta aiheutuva agenttirekisteristä poistaminen on todellinen tehoste tapaohjeiden noudattamiseksi, koska vain sellaiset agentit jotka noudattavat tapaohjeita, voivat säilyttää rekisteröintinsä ja toimia alalla.
Suomessa on oltu erimielisiä siitä, voisiko pelaajayhdistys kieltää pelaajia käyttämästä muita kuin rekisteröityjä agentteja taikka SM-liiga ja SJL kieltää jääkiekkoseuroja neuvottelemasta muiden kuin rekisteröityjen agenttien kanssa. Esimerkiksi NHL:ssä rekisteröimättömien agenttien käyttäminen on kokonaan kielletty ja kieltoa myös käytännössä noudatetaan ja valvotaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan, olisiko tämäntyyppisen järjestelmän luominen ja ylläpitäminen kilpailuoikeudellisten sääntöjen estämättä mahdollista myös Suomessa.
Kilpailulainsäädäntö agenttitoiminnan kannalta
Kilpailulainsäädännön tarkoituksena on turvata terve ja toimiva taloudellinen kilpailu sekä kieltää vahingolliset kilpailunrajoitukset. Suomessa nämä säännökset on kirjoitettu lakiin kilpailunrajoituksista. Lain esikuvana ovat olleet Euroopan Unionin kilpailusäännöt. Kilpailunrajoituslakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon kuluttajien etu ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen vapauden turvaaminen perusteettomilta esteiltä ja rajoituksilta.
Kilpailunrajoituslain 2 §:n nojalla lakia ei sovelleta sopimuksiin tai järjestelyihin, jotka koskevat työmarkkinoita. Oikeuskäytännössä on katsottu, että olennaisin edellytys kyseisen soveltamisalarajauksen soveltumisen kannalta on se, että sopimuksella tai järjestelyllä tulee olla välittömiä vaikutuksia alalla työskentelevien työntekijöihin työehtoihin. Agentit edustavat pelaajia näiden työsopimuksia koskevissa neuvotteluissa ja työsopimusten solmimisessa. Pelaajan työstään saaman palkan määrä on myös suorassa suhteessa agentin neuvotteleman työsopimuksen eli pelaajasopimuksen ehtoihin. Näillä perusteilla voitaisiin katsoa, että koska agenttien toimenpiteet kohdistuvat työmarkkinoihin ja niillä on välittömiä vaikutuksia pelaajien työehtoihin, eivät agenttipalvelut lainkaan kuuluisi kilpailunrajoituslain soveltamisalaan.
Kilpailunrajoituslain 2 §:n taustalla on periaate siitä, että työnantajat ja työntekijät voivat sopia tietyistä kilpailunrajoituksista kollektiivisesti esimerkiksi työehtosopimuksella. Rajoitusten tulee kuitenkin koskea vain työntekijöiden työsuhteiden ehtoja eikä niillä saa olla vaikutusta sopimuksen ulkopuolisiin tahoihin.
Kilpailunrajoituslain 4 §:n nojalla elinkeinonharjoittajat tai näiden yhteenliittymät eivät saa sopimuksella, päätöksellä tai yhdenmukaistetuilla menettelytavoilla jakaa markkinoita tai hankintalähteitä. Siten esimerkiksi järjestely, jolla jääkiekkoseurat tai lajiliitot asettaisivat tietyn agentin taikka agentin palveluksia käyttävän pelaajan boikottiin, olisi kyseisen säännöksen vastainen ryhmäboikotti. Kiellettynä välillisenä ryhmäboikottina voitaisiin puolestaan pitää järjestelyä, jolla agenttilisenssin myöntämiskriteerit asetetaan niin korkealle, että niillä käytännössä estetään agentiksi haluavia henkilöitä saamasta lisenssiä.
Kilpailunrajoituslain 4 §:n kielto ei kuitenkaan ole poikkeukseton. Kilpailunrajoituslain 5 §:n nojalla sallittuja ovat toimenpiteet, jotka tehostavat jakelua taikka edistävät kehitystä ja joista hyöty kohtuulliselta osuudeltaan tulee kuluttajille. Toimenpiteillä ei myöskään saa asettaa elinkeinonharjoittajille muita kuin välttämättömiä rajoituksia eivätkä toimenpiteet myöskään saa poistaa kilpailua.
Kilpailunrajoituslain 6 §:n nojalla myös elinkeinonharjoittajien tai näiden yhteenliittymien määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä. Siten esimerkiksi markkinoiden rajoittaminen kuluttajien vahingoksi on kiellettyä.
Agenttitoiminnan kannalta järjestely jossa agenttina toimiminen edellyttää lisenssin saamista, voisi olla kilpailunrajoituslain kannalta sallittu, mikäli järjestelylle on osoitettavissa asiallisia syitä ja järjestelystä koituva hyöty tulee pääosaltaan agenttien asiakkaille eikä järjestelyllä poisteta kilpailua eikä aseteta muita kuin välttämättömiä rajoituksia elinkeinonharjoittajille.
Sallittu rekisteröintijärjestelmä agenttitoiminnassa
Kilpailunrajoituslain kannalta ongelmallisimpia ovat agenttijärjestelmät, jotka perustuvat vain seurojen tai lajiliittojen määräyksiin. Kilpailuoikeudellisesti kaikkein ongelmattomin olisi puolestaan agenttien oman toimielimen luoma järjestelmä. Pelaajayhdistystenkin ylläpitämät agenttijärjestelmät saattavat johtaa kilpailuoikeudellisiin ongelmiin. Yhdysvalloissa koripallon pelaajayhdistyksen NBPA:n agenttisäännöt on kuitenkin vetoomustuomioistuimessa todettu lailliseksi.
Suomessa vuodesta 1998 voimassa ollut jääkiekkoagenttien rekisteröintijärjestelmä ei ole kilpailuoikeudellisesti ongelmallinen, koska siinä ei aseteta rekisteröitymistä edellytykseksi alalla toimimiselle. Seuroille tai pelaajille ei ole myöskään ole asetettu kieltoa käyttää muuta kuin rekisteröityä agenttia, vaan kysymyksessä on pelkkä suositus. Koska agenttitoiminnassa esiintyviä epäkohtia ei kuitenkaan ole kyetty kitkemään pois nykyisellä suositusjärjestelmällä, on siitä pakko edetä tiukempaan suuntaan.
Olennaista uudessa agenttijärjestelmässä tulee olla se, että agenttina toimiminen edellyttää rekisteröintiä. Lisäksi pelaajia kielletään käyttämästä muita kuin rekisteröityjä agentteja ja seuroja kielletään neuvottelemasta muiden kuin rekisteröityjen agenttien kanssa. Pelaajan tulee kuitenkin voida halutessaan neuvotella sopimuksensa myös itse ilman avustajaa, joten agentin käyttäminen ei saa olla pelaajalle pakollista. Agenttijärjestelmän tulee olla avoin, joten kaikille edellytykset täyttäville ja agentiksi haluaville henkilöille tulee myöntää rekisteröinti. Rekisteröinnin edellytyksiä ei myöskään saa asettaa niin korkealle, että sillä estettäisiin agentiksi haluavia henkilöitä saamasta rekisteröintiä. Järjestelmään tulee kuulua toimiva kurinpitoelin, jolla on oikeus poistaa velvollisuutensa rikkova agentti rekisteristä. Myös lievempiä kurinpitokeinoja tulee olla käytettävissä. Kurinpitopäätöksistä tulee olla oikeus valittaa. Hakemalla rekisteröintiä agentiksi haluava henkilö hyväksyy agenttijärjestelmän säännöt ja kurinpidon sekä sitoutuu noudattamaan alan tapaohjeita.
Nykyisen agenttijärjestelmän sopijapohja on tärkeätä säilyttää myös uudessa agenttijärjestelmässä. Kun kaikki osapuolet ovat mukana järjestelmää koskevassa sopimuksessa, sen katsominen sallituksi myös kilpailunrajoituslain kannalta on paljon helpompaa. SM-liigan ja SJL:n sekä SJRY:n tulee luonnollisesti olla uudessakin järjestelmässä sopijapuolina, jotta kilpailunrajoituslain 2 §:n taustalla olevan periaatteen kriteerit voidaan saavuttaa. Toisaalta myös agenttikunnan tulee olla sopijapuolena, jotta agentit voivat vaikuttaa määräysten ja tapaohjeiden sisältöön. Tällöin määräykset ja tapaohjeet tyydyttävät kaikki osapuolia ja samalla uudelle järjestelmälle saadaan mahdollisimman laaja tuki ja kannatus. Alkuperäisessä sopimuksessa on agenttikunnan osalta sopijapuolena Urheiluagentit ry, joka ei kuitenkaan enää nykyisin toimi. Tämän vuoksi nykyisen agenttikunnan tulee asettaa oma edustajansa suunnittelemaan ja sopimaan uudesta järjestelmästä.
Kaikkien jääkiekkoilussa toimivien tahojen kannalta on erittäin tärkeätä, että agenttikunnan ammattitaito ja sitoutuminen yhteisesti hyväksyttyjen tapaohjeiden noudattamiseen voidaan taata. Ilman rekisteröitymistä tätä ei ole mahdollista toteuttaa. Hyöty uudesta agenttijärjestelmästä koituu suoraan agenttien asiakkaille. Rekisteröimättömien agenttien ammattitaidosta ei ole mitään takeita eikä heitä voida valvoa samalla tavalla kuin rekisteröityjä agentteja. Rekisteröimättömät agentit eivät myöskään ole sidottuja alan tapaohjeisiin. Ne ylilyönnit joita yleisesti tiedetään agenttitoiminnassa esiintyvän, saadaan kuriin vain sillä, että kaikki agentit ovat sidottuja tapaohjeisiin ja että jokaiseen agenttiin voidaan käyttää samanlaista valvonta- ja kurinpitovaltaa. Kun rekisteriin hyväksymiselle ei aseteta liian tiukkoja edellytyksiä, ei rekisteröinnillä estetä tai karsita agentiksi haluavia henkilöitä pääsemästä alalle, jolloin kilpailuoikeudellisia sääntöjä ei rikota. Rekisteröinnistä huolimatta alalla vallitsee terve ja toimiva kilpailu ja samalla myös asiakkaiden etu tulee turvatuksi ilman että elinkeinotoiminnan harjoittamisen vapautta olisi perusteettomasti rajoitettu. Tarve ja perustelut kattavan agenttijärjestelmän luomiselle eivät johdu kilpailun rajoittamisesta, vaan siitä että yhteisesti hyväksytyt tapaohjeet saadaan velvoittamaan jokaista agenttia. Tällöin ja vain tällöin voidaan myös varmistaa se, että tapaohjeita rikkovat agentit eivät voi enää toimia.
____________________________________________________
Kirjoittaja: Heikki Mäkinen
Kirjoitettu: 17.11.2003
Muokattu: 7.9.2005, 29.9.2005
Julkaistu: Urheiluoikeuden yhdistyksen 10-vuotisjuhlakirja 2004 (laaja versio)
Lue / lataa laajennettu versio
Lisäys 12.9.2005
Uudet agenttisäännöt ja tapaohjeet astuivat voimaan 1.10.2005. Uudessa järjestelmässä kaikilta jääkiekkoagenteilta edellytetään rekisteröitymistä, joten rekisteröimättömät agentit eivät enää voi toimia alalla. Uuden järjestelmän myötä kaikki agentit ovat samassa asemassa, sillä kaikkia agentteja koskevat samat säännöt ja velvollisuudet.
Heikki Mäkinen