Jääkiekkoagenttien toimintaa valvova agenttitoiminnan arviointilautakunta on vahvistanut agenttitoiminnan tapaohjeet lokakuussa 2000. Tapaohjeet luovat alalle pelisäännöt, joista agentin asiakkaina olevien pelaajien lisäksi hyötyvät kaikki muutkin jääkiekkoilun piirissä toimivat tahot.
Julkisuudessa on kuitenkin erityisesti syksystä 2002 alkaen esiintynyt yhä enenevässä määrin kirjoituksia ja mielipiteitä siitä, että agentteja varten laadittuja sääntöjä ei noudateta taikka ettei niiden noudattamista ainakaan valvota.
Mikä sitten on totuus, säännöt joita ei noudateta vai säännöt joiden noudattamista ei valvota?

Agenttijärjestelmä ja tapaohjeet
Agenttitoiminta yleistyi suomalaisessa jääkiekkoilussa 1990 -luvulla. Agenttitoiminnan selkiyttämiseksi ja kehittämiseksi Suomen Jääkiekkoilijat (SJRY eli pelaajayhdistys), Suomen Jääkiekkoliitto (SJL), Jääkiekon SM-liiga (SM-liiga) sekä Urheiluagentit loivat vuonna 1998 agenttien pätevyyden toteamis- ja rekisteröintijärjestelmän. Tärkeimpänä osana tässä järjestelmässä on agenttitoiminnan arviointilautakunta, joka koostuu mainittujen tahojen edustajista.
Kuten edellä on jo todettu, on agenttitoiminnan arviointilautakunta vahvistanut agenttitoiminnan tapaohjeet lokakuussa 2000. Tapaohjeiden pohjana on käytetty Suomen Asianajajaliiton hyväksymiä hyvää asianajotapaa koskevia ohjeita.
Agenttitoiminnan arviointilautakunnan hyväksymät ja rekisteröimät agentit ovat velvollisia noudattamaan agenttitoiminnan tapaohjeita. Agenttitoiminnan arviointilautakunta myös valvoo rekisteröityjen agenttien toimintaa ja se voi poistaa rekisteristä sellaiset agentit, jotka eivät noudata velvollisuuksiaan. Lievemmissä tapauksissa arviointilautakunta voi antaa agentille huomautuksen.
Rekisteröidyn agentin asiakkaana olevalla pelaajalla on oikeus ilmoittaa arviointilautakunnalle, mikäli agentti rikkoo agenttitoiminnan tapaohjeita tai muutoin laiminlyö velvollisuuksiaan. Ilmoituksen voi tehdä myös muukin taho, esimerkiksi jääkiekkoseura tai toinen agentti. Arviointilautakunta voi ottaa asian tutkittavakseen myös omasta aloitteestaan.

Tapaohjeiden sisältö
Rekisteröidyn jääkiekkoagentin on aina toimittava urheilullisesti ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla sekä valvottava päämiehensä oikeutta ja etua. Tapaohjeissa pyritään täsmentämään, mitä tällaisella hyväksyttävällä tavalla tarkoitetaan. Selvää tietysti on, että yksityiskohtaisia ja kaiken kattavia ohjeita on mahdotonta kirjoittaa. Tapaohjeet sisältävätkin pitkälti yleisiä määräyksiä, kuten maininnat siitä että agentin tulee rehellisesti, luottamuksellisesti ja tunnollisesti täyttää kaikki hänelle uskotut tehtävät sekä että agentin tulee esiintyä asiallisesti ja moitteettomasti ja välttää kaikkea mikä saattaa vähentää luottamusta agenttien ammattikuntaa kohtaan.
Tapaohjeisiin sisältyy kuitenkin myös yksityiskohtaisia ja yksiselitteisiä määräyksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi maininnat siitä, että agentin on solmittava kirjallinen sopimus toimeksiantajan kanssa ja että agenttisopimuksen pohjana on käytettävä agenttitoiminnan arviointilautakunnan hyväksymää mallia sekä että agentti ei saa tehdä sopimusta alle 16 -vuotiaan toimeksiantajan kanssa.
Siltä osin kuin tapaohjeissa on annettu yleisiä määräyksiä, kuuluu niiden sisällön tulkitseminen ja täsmentäminen ensisijaisesti agenttitoiminnan arviointilautakunnalle. Se voi antaa agenteille määräyksiä tapaohjeiden sisällöstä ja tulkinnasta ja se voi myös täsmentää tapaohjeiden sisältöä valvontamenettelyssään. Koska agenttitoiminnan tapaohjeiden pohjana on käytetty Suomen Asianajajaliiton hyväksymiä hyvää asianajotapaa koskevia ohjeita, voidaan hyvään agenttitapaan hakea tulkintaa myös hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden tulkinnasta.

Tapaohjeiden ongelmakohdat
Agenttitoiminnan tapaohjeet sitovat vain rekisteröityjä jääkiekkoagentteja. Kaikki Suomessa toimintaansa harjoittavat agentit eivät syystä tai toisesta ole halunneet rekisteröityä. Syitä voi vain arvella. Ongelmalliseksi tilanne muodostuu siksi, että rekisteröimättömien agenttien kohdalla ei ole vastaavia valvontakeinoja kuin rekisteröidyillä agenteilla. Tämä on selvästi epäkohta.
SJRY, SM-liiga ja SJL suosittelevat pelaajille ja seuroille ainoastaan rekisteröityjen jääkiekkoagenttien käyttämistä. Agenttirekisteri julkaistaan jääkiekkolehdissä säännöllisesti. Rekisteri on julkaistu myös internetissä pelaajayhdistyksen kotisivuilla osoitteessa www.fhpa.net ja sieltä löytyy aina ajan tasalla oleva lista rekisteröidyistä agenteista. Listalta esimerkiksi pelaajan on helppo tarkistaa, onko hänen agentillaan voimassa oleva rekisteröinti.
Suositus rekisteröityjen agenttien käyttämisestä ei ole jääkiekkopiireissä saanut ansaitsemaansa huomiota, vaikka se on ainoa mahdollisuus pätevän agenttijärjestelmän aikaansaamiseksi. Esimerkiksi NHL:ssä rekisteröimättömien agenttien käyttäminen on kokonaan kielletty ja kieltoa myös käytännössä noudatetaan ja valvotaan.
Kun rekisteröimättömät agentit eivät ole sidottuja agenttitoiminnan tapaohjeisiin, ovat jotkut rekisteröidytkin agentit saattaneet katsoa voivansa rikkoa tapaohjeita. Tämä on kuitenkin täysin virheellinen menettely, johon agenttitoiminnan arviointilautakunnan on puututtava tiukasti. Rekisteröity agentti, joka ei katso olevansa velvollinen noudattamaan tapaohjeita, on poistettava rekisteristä.
Toinen tapaohjeiden ongelmakohta on niiden valvontajärjestelmässä. Käytännössä ensisijainen valvontavelvollisuus jää pelaajayhdistyksen nimeämälle lautakunnan sihteerille, koska agenttitoiminnan arviointilautakunnalla ei ole omia toimihenkilöitä. Kun pelaajayhdistyksellä on luonnollisesti huomattava määrä muitakin tehtäviä, ei tapaohjeiden valvonnalle välttämättä jää riittävästi aikaa. Lisäksi muutaman keskenään nahistelevan agentin riitojen käsitteleminen vie helposti koko valvontajärjestelmään käytettävissä olevat resurssit.

Ilmenneitä rikkeitä
Agenttitoiminnan arviointilautakunta on tähän mennessä antanut huomautuksen eräälle rekisteröidylle agentille agenttien keskinäistä kanssakäymistä koskevien sääntöjen rikkomisesta sekä julkisen huomautuksen eräälle toiselle rekisteröidylle agentille epäasiallisesta menettelystä pelaajien houkuttelemiseksi vaihtamaan agenttiaan. Viimeksi mainittu huomautus sai myös tiedotusvälineiltä melkoisesti huomiota.
Mainittujen tapausten lisäksi julkisuudessa on esimerkiksi kerrottu tapauksista, joissa agentti on pyrkinyt saamaan toimeksiantoja alle 16 -vuotiaalta pelaajalta ja hänen vanhemmiltaan. On myös epäilty, että agentti olisi pelaajien tietämättä tehnyt seurojen kanssa sopimuksia siitä että seura voi purkaa pelaajasopimuksen kesken kauden seuraamuksitta. Tiedossa on myös, että eräät agentit eivät vieläkään ole tehneet kirjallisia sopimuksia kaikkien pelaaja-asiakkaidensa kanssa. Yleisiä ovat myös epäilykset siitä, että agentit pyrkivät epäasiallisilla keinoilla viemään asiakkaita toisiltaan. On myös väitetty, että agentit vuotavat tietoja pelaajasiirroista julkisuuteen hyötyäkseen tilanteesta sopimusneuvotteluissa. Kaikkiin tämäntyyppisiin rikkeisiin tulisi puuttua tapauksesta riippuen joko antamalla huomautus tai poistamalla kyseinen agentti rekisteristä.

Miten järjestelmästä saadaan tehokas
Säännöt eli agenttitoiminnan tapaohjeet ovat siis olemassa, mutta kaikki eivät niitä noudata taikka eivät ole niihin edes sidottuja.
Ainoa keino saada agenttijärjestelmä ja agenttien valvonta tehokkaaksi, on jääkiekkoseurojen sitoutuminen neuvottelemaan vain rekisteröityjen agenttien kanssa. Tällöin tapaohjeiden rikkomisesta aiheutuva agenttirekisteristä poistaminen olisi todellinen tehoste ohjeiden noudattamiseksi. Samalla agenttien valvontaan tulisi pystyä ohjaamaan enemmän resursseja ja myös valvontajärjestelmää tulisi kehittää.
Tulisi myös selvittää, voisivatko SM-liiga ja SJL kieltää jääkiekkoseuroja neuvottelemasta muiden kuin rekisteröityjen agenttien kanssa. Tähän asti on katsottu, että vapaa elinkeinon harjoittamisoikeus estäisi tällaisen järjestelmän luomisen. Jalkapallon puolella tämäntyyppinen järjestelmä on kuitenkin jo olemassa ja toiminnassa jopa meillä Suomessa.
SM-liigan ja SJL:n sekä SJRY:n tulisi viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin agenttijärjestelmän ja agenttien valvonnan tehostamiseksi. Yksi keino olisi perustaa työryhmä, johon myös agenttien edustaja otettaisiin mukaan ja jonka tehtäväksi annettaisiin toimivan valvontajärjestelmän suunnitteleminen mahdollisimman pikaisesti. Yhteisesti laaditun suunnitelman hyväksymiskynnys on matalammalla kuin vain jonkun tai joidenkin osapuolten laatimalla suunnitelmalla. Työryhmiä on tietysti asetettu jo moniin muihinkin tehtäviin, mutta tämäntyyppiseen tehtävään olisi juuri tällä hetkellä suuri tarve.
Eräänlaisena ensiapuna jokaisen agentin tulee katsoa peiliin ja pohtia, täyttävätkö hänen toimintatapansa kaikilta osiltaan hyvän agenttitavan asettamat vaatimukset. Agenttitointa kun voi harjoittaa myös rehellisesti ja tapaohjeita noudattaen, vaikka valvoja ei aina olekaan näkemässä.
____________________________________________________
Kirjoittaja:  Heikki Mäkinen
Kirjoitettu:  28.10.2002

Lisäys  1.10.2005
Uudet agenttisäännöt ja tapaohjeet astuivat voimaan 1.10.2005. Uudessa järjestelmässä kaikilta jääkiekkoagenteilta edellytetään rekisteröitymistä. Uusiin sääntöihin ja tapaohjeisiin on myös lisätty tai täydennetty määräykset nyt tiedossa olevien agenttitoiminnan epäkohtien kitkemiseksi. Mikäli näiden määräysten vastaista toimintaa edelleen esiintyy, on siitä syytä ilmoittaa pelaajayhdistyksen toimistoon.
Heikki Mäkinen