<body topmargin=0 leftmargin=0 marginheight=0 marginwidth=0> <table cellpadding=0 cellspacing=0 border=0><tr> <td valign="top" colspan=2 height=125 BGCOLOR="#FFFFFF" TEXT="#080000" bgproperties="fixed" background="443007d0egerdp.jpg"> <div> </div> </td> </tr><tr> <td valign="top" width=160 BGCOLOR="#FFFFFF" TEXT="#080000" bgproperties="fixed" background="444a4c00egerdp.jpg"> <div> <B> <HEAD><STYLE TYPE="text/css"> </STYLE></HEAD>   <STYLE>  </STYLE>  </B></div> <bR> <bR> <bR> <bR> <bR> <bR> <div> <A HREF="alku.htm" TARGET="_top" TITLE="FHAS Finnish Hockey Agent Services"><U><B><IMG SRC="44812100.jpg" border=0 width="18" height="16" ALIGN="BOTTOM" HSPACE="0" VSPACE="0"></B></U></A><B>   </B><A HREF="alku.htm" TARGET="_top" TITLE="FHAS Finnish Hockey Agent Services"><U><B>Alkuun</B></U></A></div> <div> <A HREF="palvelut.htm" TARGET="_top" TITLE=" "><U><B><IMG SRC="44812100.jpg" border=0 width="18" height="16" ALIGN="BOTTOM" HSPACE="0" VSPACE="0"></B></U></A><B>   </B><A HREF="palvelut.htm" TARGET="_top" TITLE=" "><U><B>Palvelut</B></U></A></div> <div> <A HREF="artikkelit.htm" TARGET="_top" TITLE=" "><U><B><IMG SRC="44812100.jpg" border=0 width="18" height="16" ALIGN="BOTTOM" HSPACE="0" VSPACE="0"></B></U></A><B>   </B><A HREF="artikkelit.htm" TARGET="_top" TITLE=" "><U><B>Artikkelit</B></U></A></div> <div> <A HREF="index.htm" TARGET="_top" TITLE="_"><U><B><IMG SRC="44812100.jpg" border=0 width="18" height="16" ALIGN="BOTTOM" HSPACE="0" VSPACE="0"></B></U></A><B>   </B><A HREF="index.htm" TARGET="_top" TITLE="_"><U><B>Yhteystiedot</B></U></A></div> <div> <A HREF="linkit.htm" TARGET="_top" TITLE="_"><U><B><IMG SRC="44812100.jpg" border=0 width="18" height="16" ALIGN="BOTTOM" HSPACE="0" VSPACE="0"></B></U></A><B>   </B><A HREF="linkit.htm" TARGET="_top" TITLE="_"><U><B>Linkit</B></U></A></div> <bR> </td> <td valign="top" height=355 BGCOLOR="#FFFFFF" TEXT="#080000"> <bR> <div> <TABLE BORDER="0" CELLPADDING="2" CELLSPACING="1" WIDTH="537" BORDERCOLORLIGHT="#C0C0C0" BORDERCOLORDARK="#808080" FRAME="BOX" RULES="ALL" HSPACE="0" VSPACE="0" > <tR> <tD VALIGN=TOP COLSPAN=2 HEIGHT= 3332 WIDTH="529"><div> <B>Voiko velkaantunut Mestisseura hakeutua konkurssin sijasta velkasaneeraukseen ?</B></div> <bR> <div> <B>Yrityssaneerausta koskeva lainsäädäntö on tarkoitettu parantamaan edellytyksiä taloudellisissa vaikeuksissa olevan mutta pohjimmiltaan elinkelpoisen yrityksen saneeraukselle ja tarpeettomien konkurssien välttämiselle. Yleensä yrityssaneerausta käytetään silloin, kun yrityksen voidaan sen avulla odottaa tervehtyvän ja velkojien saavan saatavilleen paremman suorituksen kuin konkurssissa. </B></div> <bR> <div> <B>Mestiksessä jääkiekkotoimintaa harjoittava velkaantunut yhdistys saattaa pyrkiä kohentamaan taloudellista tilaansa hakemalla yrityssaneerausta. Toinen syy yrityssaneerauksen hakemiselle voi olla yhdistyksen konkurssin välttäminen. Tällöin herääkin juridisesti varsin mielenkiintoinen kysymys, voiko jääkiekkotoimintaa Mestiksessä harjoittava velkaantunut yhdistys olla sellainen yrityssaneerauslaissa tarkoitettu yritys ja harjoittaako se sellaista taloudellista toimintaa, joka voi olla saneerauksen kohteena.</B></div> <bR> <div> Urheiluun liittyvän kilpailutoiminnan organisointi on viimeisten vuosien aikana voimakkaasti muuttunut. Erityisesti joukkuelajeissa on mukaan tullut yhä korostetummin pyrkimys taloudellisen hyödyn saavuttamiseen. Osittain tästäkin syystä kilpailutoimintaa on alettu harjoittaa perinteisestä yhdistystoiminnasta poiketen yhtiömuodossa. </div> <bR> <div> Jääkiekon SM-liigassa lähes kaikki joukkueet toimivat jo osakeyhtiömuotoisena. Myöskin itse SM-liiga on muuttumassa yhdistyksestä osakeyhtiöksi. Mestiksessä jääkiekkotoimintaa kuitenkin harjoitetaan vielä useasti rekisteröityjen yhdistysten puitteissa.</div> <bR> <div> Pohdiskelen tässä artikkelissa, voiko Mestiksessä jääkiekkotoimintaa harjoittava rekisteröity yhdistys tulla hyväksytyksi yrityssaneeraukseen. </div> <bR> <bR> <div> <B>Yrityssaneerauslain soveltamisala</B></div> <bR> <div> Yrityssaneerauslain 2 §:ssä on säädetty lain soveltamisalasta. Lainkohdan mukaan saneerausmenettelyn kohteena voi olla yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, asunto-osakeyhtiö tai taloudellista toimintaa harjoittava yhdistys. </div> <bR> <div> Yrityssaneerauslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 182/1992) mukaan taloudellista toimintaa harjoittava yhdistys on mainittu laissa mahdollisena saneerausmenettelyn kohteena lähinnä valmisteilla ollutta asumisoikeusyhdistyksiä koskevaa lainsäädäntöä silmällä pitäen. Yhdistyslaissa tarkoitetut aatteelliset yhdistykset oli hallituksen esityksen mukaan kuitenkin tarkoitettu jäävän yrityssaneerauslain soveltamisalan ulkopuolelle.</div> <bR> <div> Aatteellinenkin yhdistys voi harjoittaa taloudellista toimintaa, jonka laatu ja laajuus voi tietysti vaihdella suuresti. Yhdistyslain 2 §:n mukaan yhdistyslaki ei kuitenkaan koske yhteisöä, jonka tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osalliselle taikka jonka tarkoitus tai toiminnan laatu muuten on pääasiassa taloudellinen. Tämäntyyppinen yhteisö ei siis voi olla rekisteröity yhdistys.</div> <bR> <div> Urheiluseuroja on perinteisesti pidetty aatteellisina yhdistyksinä, vaikka ne harjoittaisivat melko laajaakin taloudellista toimintaa oman taloutensa tukemiseksi. Mikäli yhdistys on kuitenkin perustettu pelkästään ammattiurheilua ja sitä koskevan kilpailutoiminnan järjestämistä varten, ei sillä voitane katsoa olevan aatteellista tarkoitusta. Rajanvedot ovat kuitenkin varsin vaikeita ja kukin tilanne on ratkaistava tapauskohtaisella harkinnalla.</div> <bR> <div> Yrityssaneerauslain sanamuodon kannalta aatteellinen yhdistys, joka harjoittaa taloudellista toimintaa, voi olla yrityssaneerauksen kohteena. Saneerausmenettely ei siten esty pelkästään siitä syystä, että taloudellista toimintaa harjoittaa yhdistyslain perusteella rekisteröity aatteellinen yhdistys. Siten  Mestiksessä jääkiekkotoimintaa harjoittava rekisteröity yhdistys voineekin sinänsä olla yrityssaneerauksen kohteena. </div> <bR> <bR> <div> <B>Yrityssaneerauksen edellytykset</B></div> <bR> <div> Yrityssaneerauslainsäädännön avulla ei kyetä eikä edes pidä pyrkiä ylläpitämään sellaista yritystoimintaa, jonka jatkumiselle ei ole liiketaloudellisia edellytyksiä. Yrityssaneerauksen kohteena voi lain 1 §:n nojalla olla ainoastaan jatkamiskelpoinen yritystoiminta. Lain 7 §:n mukaan maksukyvyttömän velallisen yrityssaneerausta ei voida myöskään aloittaa, jos on todennäköistä ettei maksukyvyttömyyttä voida saneerausohjelman avulla poistaa. </div> <bR> <div> Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Maksukyvyttömyys on siis käsillä, jos velallisen käytettävissä ja saatavissa olevat likvidit varat eivät riitä velkojen maksamiseen niiden erääntyessä eikä kysymyksessä ole pelkästään tilapäinen likvidien varojen puute. </div> <bR> <div> Yrityssaneerausmenettely voidaan aloittaa myös sen selvittämiseksi, onko yrityksellä ylipäätään edellytyksiä saneeraukseen. Menettelyn vireillepanovaiheessa ei aina voida tietää, onko yrityksen toiminta jatkamiskelpoista, vaan saneerausmenettelyn yhtenä keskeisenä tarkoituksena on edesauttaa yrityksen taloudellisen tilan ja saneerausmahdollisuuksien selvittämistä. Mikäli menettelyn jo alettua osoittautuu velallisen olevan saneerauskelvottomassa tilassa, menettely voidaan keskeyttää ja velallinen voidaan asettaa joko omasta tai velkojan hakemuksesta konkurssiin.</div> <bR> <div> Yrityssaneerausmenettelystä aiheutuvat kustannukset ovat usein varsin suuret. Nämä kustannukset tulevat maksettavaksi velallisen varoista. Tämän vuoksi yrityssaneerauslain 7 §:ssä onkin säädetty, ettei saneerausmenettelyä voida aloittaa, jos on todennäköistä että velallisen varat eivät riitä menettelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Velallisen varojen puute ei kuitenkaan estä menettelyn aloittamista, jos joku muu sitoutuu vastaamaan menettelyn kustannuksista.</div> <bR> <div> Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että urheiluseurojen saneerausmenettely ei voine yleensä tulla kyseeseen. Urheiluseura voinee vain poikkeuksellisesti olla sellaisessa asemassa, että se voisi saneerausmenettelyn avulla palautua toimintakykyiseksi menettelystä aiheutuvat suuret kustannukset huomioon ottaen. (Ks. Olli Rauste, Urheiluoikeus, Helsinki 1997, s. 683.) </div> <bR> <div> Toisaalta oikeuskirjallisuudessa on myös katsottu, että ehdotonta estettä ei ole sille, että yrityssaneerauksen kohteeksi voisi tulla aatteellinen yhdistys, jonka aatteellista tarkoitusta merkittävässä määrin toteutetaan harjoittamalla jatkuvasti tietynlaista taloudellista toimintaa (ks. Pauliine Koskelo, Yrityssaneeraus, Helsinki 1994, s. 39). Oikeuskirjallisuudessa on myös todettu, että urheiluseuran saneeraamiseen saattaisi olla reaalistakin tarvetta, sillä urheiluseuran konkurssi ei ole tarkoituksenmukainen vaikeasti rahaksi muutettavan omaisuusmassan (käytännössä pelaajasopimusten) takia (ks. Risto Koulu, Yrityssaneerausmenettelyn aloittaminen, Vammala 1994, s. 122).</div> <bR> <div> Urheiluseuran saneerausmenettely voisi mielestäni olla mahdollinen silloin, kun seura harjoittaa merkittävissä määrin taloudellista toimintaa ja kun seuralla olisi sinänsä taloudelliset edellytykset jatkaa toimintaansa kunhan sen aikaisemmin syntyneet velat saataisiin saneerauksen piiriin. Jotta saneerausmenettely voitaisiin tällöin aloittaa, pitäisi seuran harjoittaman toiminnan sinänsä olla taloudellisesti kannattavaa ainakin jatkossa. Siinä tapauksessa, että urheiluseuran taloudellinen toiminta kuitenkin rajoittuu pelkästään sen aatteellisen tarkoituksen toteuttamista tukevaan varainhankintaan, ei seura mielestäni voi tulla hyväksytyksi yrityssaneerauslaissa tarkoitettuun saneerausmenettelyyn. </div> <bR> <bR> <div> <B>Jääkiekkoseuran yrityssaneeraus</B></div> <bR> <div> Jääkiekkoseuran taloudelliset vaikeudet ilmenevät usein siten, että seuralla ei ole riittävästi varoja toiminnan harjoittamisesta aiheutuvien kulujen maksamiseen. Valmentajien, pelaajien ja muun mahdollisen henkilökunnan palkat, halli- ja toimistovuokrat, verot ja vakuutusmaksut sekä matkustamisesta ja mainonnasta aiheutuvat menot ovat tyypillisiä kustannuksia, jotka seuran talousvaikeuksien vuoksi alkavat jäädä maksamatta. Seura on myös voinut ottaa pankkivelkaa toiminnan rahoittamista tai aikaisempien velkojen maksamista varten, mutta toiminnan tulot eivät riitäkään pankkivelan maksamiseen.</div> <bR> <div> Yleensä jääkiekkoseurat pyrkinevät ensin parantamaan seuran taloudellista tilaa omilla toimenpiteillään. Vapaaehtoiset velkajärjestelyt seuran velkojien kanssa, neuvottelut palkkojen, vuokrien ja muiden menojen alentamiseksi sekä lisärahoituksen hankkiminen seuran sponsoreilta tai muilta yhteistyökumppaneilta ovat tällöin eräitä mahdollisia keinoja. Varainhankintakeinoja voidaan myös yrittää tehostaa ja löytää uusiakin keinoja. Myös farmisopimus ylemmän sarjatason seuran kanssa tai sarjapaikasta luopuminen saattavat olla yhtenä osana ratkaisua. Mikäli nämä ja muutkaan yritykset tulojen lisäämiseksi ja menojen alentamiseksi eivät kuitenkaan onnistu, joudutaan pohtimaan muita ratkaisumalleja. Tällaisia ovat seuran toiminnan lopettaminen sekä konkurssi taikka mahdollisesti yrityssaneeraus.</div> <bR> <div> Mikäli yrityssaneerauksen edellytykset ylipäätään katsotaan täyttyvän jääkiekkoseuran kohdalla, estynee saneerausmenettelyn aloittaminen kuitenkin usein sen vuoksi, että seuran harjoittaman toiminnan ei voida katsoa olevan taloudellisesti kannattavaa. Varsinkin silloin kun edes seuran toiminnasta aiheutuvia menoja ei ole kyetty maksamaan toiminnasta kertyvillä tuloilla, vaan seura on tullut maksukyvyttömäksi, lienee vaikeaa osoittaa toiminnan olevan jatkossakaan kannattavaa. Lisäksi jo saneerausmenettelystä aiheutuvien kustannusten maksaminen voi olla mahdotonta. Tällöin seuran yrityssaneerausta ei voida aloittaa, vaan seura on haettava konkurssiin.</div> <bR> <div> Mikäli jääkiekkoseura on velkaantunut aikaisemmin, mutta sen nykyinen toiminta on sinänsä taloudellisesti kannattavaa, voisi sillä olla edellytykset päästä yrityssaneeraukseen. Tämäntyyppinen tilanne voisi olla esimerkiksi silloin, kun seura on velkaantunut aikaisempina kausina syntyneiden tappioiden vuoksi, mutta seuran omilla toimenpiteillä sen nykyinen toiminta on saatu taloudellisesti kannattavaksi. Tällöinkin seuralla pitäisi olla likvidejä varoja tai jatkuvia tuloja saneerausmenettelystä aiheutuvien kustannusten sekä seuran toiminnan juoksevien menojen kattamiseen. </div> <bR> <div> Jääkiekkoseuran hakiessa yrityssaneerausta hyvin lähellä kauden päättymistä tai kauden jo päätyttyä, voi olla varsin vaikeaa ennustaa seuran toiminnan taloudellista kannattavuutta jatkossa. Päätöksenteko edellyttäisi melko tarkkaa tietoa seuraavan kauden budjetista ja sen toteutumismahdollisuuksista sekä ylipäätään seuran toiminnan jatkamismahdollisuuksista. Saneerausmenettely voitaisiin toisaalta aloittaa myös sen selvittämiseksi, pystytäänkö seuraavan kauden toiminta rakentamaan niin, että se on taloudellisesti kannattavaa. Tällöinkin pitäisi erityistä huomiota kiinnittää siihen, onko seuralla likvidejä varoja tai kertyviä tuloja menettelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseen.</div> <bR> <bR> <div> <B>Jyväskylän käräjäoikeuden ratkaisu</B></div> <bR> <div> Jyväskylän käräjäoikeus on kesällä 2001 ottanut kantaa Mestisseuran yrityssaneeraukseen, kun Jyväskylän Diskoksen toimintaa ylläpitävä yhdistys haki keväällä 2001 yrityssaneerausta. Käräjäoikeus katsoi yrityssaneerauslakia koskevan hallituksen esityksen perusteella, että hakija ei yhdistyslaissa tarkoitettuna aatteellisena yhdistyksenä ollut sellainen velallinen, jonka liiketoiminta voitaisiin saneerata yrityssaneerausmenettelyn avulla. Käräjäoikeuden tiedossa ei myöskään ollut, että aatteellinen yhdistys olisi aikaisemmin missään päin Suomea ollut yrityssaneerauslaissa tarkoitetun menettelyn kohteena. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että hakijan harjoittamaa liiketoimintaa ei voitu pitää yrityssaneerauslain tarkoittamana yritystoimintana, vaan yhdistyksen toimintaa palvelevana varainhankintana. Tämän vuoksi käräjäoikeus hylkäsi saneeraushakemuksen.</div> <bR> <div> Käräjäoikeus totesi myös, että viime vuosina on tapahtunut eriytyminen sen suhteen, että urheilua liiketoimintana harjoittavat yhteisöt on muutettu osakeyhtiöiksi muiden urheilua harjoittavien yhteisöjen jatkaessa aatteellisina yhdistyksinä. Käräjäoikeus katsoikin, että ei ole tarvetta oikeuskirjallisuudessa esitettyyn laajentavaan tulkintaan, koska ainakaan jääkiekossa ei ole mitään estettä liiketoiminnan harjoittamiseksi yhtiömuotoisena. Aatteellisten yhdistysten hyväksyminen saneerausmenettelyn piiriin tulisi käräjäoikeuden käsityksen mukaan aiheuttamaan vain epäselvyyttä eikä se voisi olla myöskään velkojien etujen mukaista. Tätä tukee käräjäoikeuden mukaan myös se, että aatteellisen yhdistyksen ja yhdistyksen kokouksen valitseman johdon voi olla vaikeaa sitoutua pitkäkestoiseen saneerausmenettelyyn. </div> <bR> <div> Jyväskylän käräjäoikeuden ratkaisusta ei valitettu, vaan sen jäi lainvoimaiseksi. Kovinkaan pitkälle menevää ennakkopäätösarvoa ei käräjäoikeuden ratkaisulle tämän vuoksi voida antaa. Jossakin toisessa yksittäistapauksessa jääkiekkotoimintaa harjoittavan yhdistyksen saneerausmenettely voi olla mahdollinen. Joka tapauksessa Jyväskylän käräjäoikeuden ratkaisu on merkittävä siinä mielessä, että se on tuonut esille ainakin osan niistä kriteereistä, joita aatteellisen yhdistyksen saneerausmenettelyssä on pohdittava. </div> <bR> <div> Julkisuudessa on käyty varsin vähän keskustelua jääkiekkoseurojen velkaantumisesta sekä siitä aiheutuvista seurauksista ja vastuukysymyksistä. Toivottavaa olisi, että tällainen keskustelu yleistyisi. </div> <bR> <div> ____________________________________________________</div> <bR> <div> <B>Kirjoittaja:  Heikki Mäkinen</B></div> <div> <B>Kirjoitettu:  26.3.2001</B></div> <div> <B>Muokattu:   5.3.2002</B></div> </tD> </tR> <tR> <tD VALIGN=TOP HEIGHT= 16 WIDTH="71"><IMG BORDER="0" SRC="1x1.gif" HEIGHT="16" ALIGN="bottom" WIDTH="71" HSPACE="0" VSPACE="0"></tD> <tD VALIGN=TOP WIDTH="455"><IMG BORDER="0" SRC="1x1.gif" HEIGHT="16" ALIGN="bottom" WIDTH="455" HSPACE="0" VSPACE="0"></tD> </tR> </TABLE></div> <bR> </td> </tr></table></body>